Tapaammehan, Sei

Mia Kankimäen Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin on kirja jolla on sielu. Sen lukeminen häikäisi ja pakahdutti – ja aiheutti sydämentykytystä. Luin kirjan jo yli vuosi sitten, mutta vähän väliä ikävöin takaisin sen tunnelmaan ja maailmaan. Teos on viipyilevä, vaiheikas ja intohimoinen tutkimusmatka Japaniin ja samalla kunnianosoitus kauan sitten eläneelle salaperäiselle naiselle, Seille. Myös kirjan kansi on ihmeellisen ihana. Yhdellä lukukerralla en saanut kirjasta tarpeekseni vaan haluan lukea sen vielä monta kertaa uudestaan.

Sivuvaikutus: Tahtoisi tavata Sein.

Kuonaiset mielet

Simo Hiltusen Lampaan vaatteissa -romaania ei uskoisi esikoiseksi, niin vaikuttava se on. Kaikesta näkee että sitä on työstetty pitkään ja pieteetillä. Voimakas tarina tunkeutuu ihon alle eikä liukene mielestä kun kirjan sulkee. Puhdas rikosromaani teos ei ole, vaikka käsittelee niinkin rankkaa aihetta kuin perhesurmia, mutta lukiessa on koko ajan karvat pystyssä. Tarinan psykologinen kehikko on mielenkiintoisesti rakennettu, ja vaikka muut henkilöhahmot pysyvät aika lailla samana, päähenkilöstä paljastuu vähä vähältä uusia puolia. Mutta toisin kuin henkilöhahmojen mieli, Hiltusen kerronta ei horju. Teos kurkottaa moneen suuntaan ja pohtii piinaavaa aihettaan tarkkanäköisesti. Jos kirjailija on oivaltavan sanastonsa ja nimistönsä mittainen mies, hänen täytyy olla jättiläinen.

Sivuvaikutus: Tuntee olonsa saksituksi mutta samalla puhdistuneeksi.

Librarten naiset

Mamen Sánchezin On ilo juoda teetä kanssasi -romaanissa on kosolti vanhan ajan charmia. Espanjaan sijoittuvassa tarinassa naiset – tarkemmin sanottuna viisi Librarte-kirjallisuuslehden työntekijää ynnä yksi isoäiti – panevat tuulemaan. Selvitettävänä on niin lehden lakkautusuhka, rikosvyyhti kuin liuta parisuhdepulmiakin. Koska harvalla henkilöhahmoista on puhtaat purut teepussissa, lukijana saa seurata hahmojen keskinäistä keplottelua ja juoruilua nenä kiinni kirjassa. Kirjailija hallitsee vauhdikkaan juonenkuljetuksen ja liioitellut sanakäänteet, eikä kommelluksia ja yllätyksiä puutu. Satu Ekmanin suomennos on niin hurmaava, että taidanpa jemmata valikoituja ilmaisuja hunajapurkkiin odottelemaan tulevia makoisia teehetkiä.

Sivuvaikutus: Jää lämmittelemään tarinan hehkuun vielä pitkään senkin jälkeen kun on jo laskenut kirjan käsistään.